Tuhkan ja säkin päivä

Laskiaisesta alkaa laskeutuminen itseemme, arkeemme ja ristin tielle. Paastonaika ohjaa meitä keskittymään olennaiseen.

Tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa seurakuntalaiset polvistuvat alttarin ääreen, ja pappi koskettaa jokaisen otsaa tuhkalla ja lausuu: Ota vastaan katumuksen merkki.

Tuhka on merkki ihmisen katoavaisuudesta, mutta tuhka on myös puhdistautumisen vertauskuva. Keskeisempää kuin katumus on synnistä nouseminen, evankeliumin uskominen ja uuden elämän kasvu. Luopumalla turhasta näemme mikä on tarpeellista.
Ps. 57: 2–4; 11–12, 2. Piet. 1: 1–11

 



Jumala,
me kuljemme syvälle varjoon
ja tihentyvään pimeyteen.
Auta meitä pysymään hiljaa
ja näkemään itsemme rehellisesti,
ilman puolusteluja.
Sinä tunnet heikkoutemme,
vajavaisuutemme ja pinnallisuutemme.
Olemme kuin tuhka tuulessa.
Pidä meistä kiinni, Isä.
Opeta meitä luopumaan tyhjistä sanoista
ja hylkäämään se,
mikä on vain kaunista ulkokuorta.

Auta meitä elämään valvoen
katseesi alla.
Anna anteeksi kaikki se paha,
mistä kannamme syyllisyyttä.
Vie meidät sovintoon myös itsemme
ja toistemme kanssa.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden.

Pohdittavaa:
Mistä turhasta voisin luopua?

Kiusaajan koeteltavana

Paasto, turhista asioista luopuminen, tuo mieleen kiusaukset tavallista nopeammin. Tekee mieli parempaa ruokaa. Enemmän juomaa. Pehmeämpää sohvaa. Naapurin puolisoa. Aina joku viettelys piinaa. Martti Luther pohtii samoja kysymyksiä Isossa Katekismuksessa.













”Tällaistahan elämä on. Vaikka olemme saaneet synnit anteeksi ja hyvän omantunnon ja meidät on julistettu täysin vapaiksi, niin kuitenkin se, joka tänään seisoo, huomenna lankeaa. Jumala ei siis ota meiltä pois ahdistusta eikä lopeta sitä, vaan antaa meille voimaa ja lujuutta sen kestämiseen. Kukaan meistä ei näet voi välttää kiusauksia eikä houkutuksia, piirittäähän Perkele meitä niin kauan kuin elämme lihassa."

"Meidän kristittyjen täytyy sen vuoksi varustautua kaikkeen tuohon ja olla joka päivä valmiita vastaanottamaan kiusauksia kiusausten perään. Jos yksi kiusaus väistyy, aina tulee tilalle uusia, toisenlaisia. Siksi meillä ei ole muuta neuvoa kuin tarttua kiireesti Isä meidän -rukoukseen ja puhua Jumalalle sydämen pohjasta: 'Rakas Isä. Sinä olet käskenyt minua rukoilla. Älä anna minun langeta kiusaukseen.' Silloin huomaat, että kiusauksen täytyy hellittää ja sinä saat siitä lopulta voiton. Mutta jos yrität löytää avun omine ajatuksinesi ja neuvoinesi, tilanteesi vain pahenee ja annat Perkeleelle yhä enemmän sijaa.”

Pohdittavaa:
Lähteekö kiusaus Lutherin neuvoilla?

Rukouskutsu

Meteliä, melua, kohinaa, hälyä.
Jumala kuulee rukouksesi,
mutta kuuletko sinä Jumalan puhetta?

Raivaa itsellesi ylellisyyttä: asetu etäälle, mene itseesi,
keskustele Jumalan kanssa. Tyyli on vapaa, mutta sävy luottamuksellinen.

Hiljentymisen ensiaskeleina voit toistaa hiljaa sydämen sykkeen ja rauhallisen hengityksen tahdissa Jeesus-rukousta: "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä."

Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. Ps. 62:2-3

(Päivittäinen rukous rikastaa elämääsi, niin että varoituksen sana on paikallaan. Rukous tekee riippuvaiseksi.)

Kuuntele Efraim Syyrialaisen paastorukous
Yksinkertaisen rukouksen malli
Majakka-seurakunnan rukouskoulu
Lukijoiden rukouksia (evl.fi)

Päästä meidät hyvästä

Tutun rukouksen pyyntö tuntuu kääntyneen vastakohdakseen. Vai mistä muusta kertoisi se, ettei apua tarvitsevan lähimmäisen kohdalla tule pysähdyttyä. Kiinnytään omiin tavaroihin ja varallisuuteen, että on vaikea jakaa niistä tarvitseville.

Luonto ympärillämme muuttuu meidän halujemme eikä oman kiertokulkunsa mukaan. Maailmanparantajat näyttävät kutistuneen pieneksi ryhmäksi toivottoman tavoitteen edessä. Hyväntekijöille hymähdellään. Kaikki hyvä näyttää katoavan.

Paha häviää taistelunsa, koska meidät on kutsuttu tekemään hyvää. Kristus vieläpä tekee sen mahdolliseksi. Tässä porukassa on hyvä olla. Kenen puolella olet?

Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. (Room. 12:2)

Tapahtukoon sinun tahtosi

Kun enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä, asettuu Maria Jumalan käytettäväksi ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."

Naisille ja miehille esikuvallista Mariassa on hänen nöyryytensä ja luottamuksensa Jumalaan. Maria asettui Jumalan käytettäväksi, vaikka ei ymmärtänyt hänen toimintatapaansa. Samalla myös Maria tuli näkyväksi, tavallinen nuori nainen kirjautui pelastushistoriaan.

Jumalan suuruus ja armo näyttäytyi siinä, että hän rakensi suuren suunnitelman tavallisen ihmisen varaan. Meillä epätäydellisillä/syntisillä/vähäisillä on edelleen vapaus valita.

Löytyykö minusta Mariaa? Mikä on Mariaa minussa? Vastaanko minä kyllä?

Jumala, taivaallinen Isämme.
Auta sydäntämme olemaan niin hiljaa,
että voimme kuulla,
mitä sinä meille sanot.
Auta meitä olemaan nöyriä,
että voit käyttää meitä palveluksessasi.
Auta meitä tulemaan puhdassydämisiksi,
että saamme nähdä sinut.
Tee meidät niin pieniksi,
ettei meidän koskaan tarvitse kääntyä
siltä ahtaalta portilta,
joka vie valoon ja vapauteen.
Muistuta meitä siitä,
että kaikki on sinun suurta armoasi.
Kiitos, Isä, uskollisuudestasi.
Ylistämme sinua
Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.

Kivi sydämellä

Paastonaika syvenee kohti hiljaista viikkoa ja Kristuksen kärsimystien seuraamista. Pysähtyminen ja hiljentyminen palauttavat elämää oikeisiin mittasuhteisiin. On helpompi huomata, kuinka vähän oikeastaan on tarpeen.

Samaan aikaan itsensä tutkiskelu ja sen tuomat epämiellyttävät löydökset kasaantuvat ahdistukseksi, tuntuvat kivenä sydämellä. Milloin kärsimys loppuu?

On nöyränä käännyttävä kulkemaan kohti Jerusalemia, sillä sen tien päässä on valo. Kivi vierähtää sydämeltä samalla kun se vieritetään pois haudan suulta.

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme sinulta kestävyyttä.
Kiitos Getsemanesta.
Siellä sinäkin kysyit, voiko kärsimys mennä ohitse.
Kiitos siitä, että sinä tunnet ihmisen epävarmuuden, ihmisen epäilyn ja ihmisen epätoivon.
Anna kestävyyttä niille, jotka ovat sortumaisillaan.
Kiitos, että sinä rukoilit Pietarin puolesta, ettei hänen uskonsa sammuisi.
Rukoile sitä meidänkin puolestamme.
Herra, anna meille kestävyyttä.

Vehnänjyvän kohtalo

Palmusunnuntaina Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Alkaa kunnian kuninkaan alennustie.




Jumalan rakkaus kätkeytyy nytkin vastakohtiin. Miten voisi kuvitella, että koko elämä tähtää sen viimeisiin päiviin?

Jeesus tiesi miten tulee käymään ja toisaalta rukoili pelossaan ja ahdistuksessaan.

"Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. (Luuk. 22:42–43)

Kuten vehnänjyvän on kuoltava, jotta uutta viljaa voisi kasvaa ja siemenet muuttua elämän leiväksi, Jeesuksen oli käytävä kohti pitkäperjantaita. Toisen täytyy kuolla toisen tähden.

Virsi 61, Ken tahtoo käydä Herran askelissa

Kuuntele virren 61 sävelmä:

Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

Minä huudan sinua avuksi,
mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.

Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen,
olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.



Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua:
"Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"

Voimani valuu maahan kuin vesi,
luuni irtoavat toisistaan.
Sydämeni on kuin pehmeää vahaa,
se sulaa rinnassani.
Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru,
kieleni on tarttunut kitalakeen.
Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
Koirien lauma saartaa minut,
minut ympäröi vihamiesten piiri.
Käteni ja jalkani ovat runnellut,
ruumiini luut näkyvät kaikki.
Ilkkuen he katsovat minuun,
jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.

Psalmi 22:2-3; 7-9; 15-19.

Ristin juurella versoo toivo

Hän tulee, se on varmaa kuin aamunkoitto.
Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan. (Hoos. 6:3)