Tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa seurakuntalaiset polvistuvat alttarin ääreen, ja pappi koskettaa jokaisen otsaa tuhkalla ja lausuu: Ota vastaan katumuksen merkki.
Tuhka on merkki ihmisen katoavaisuudesta, mutta tuhka on myös puhdistautumisen vertauskuva. Keskeisempää kuin katumus on synnistä nouseminen, evankeliumin uskominen ja uuden elämän kasvu. Luopumalla turhasta näemme mikä on tarpeellista.
Ps. 57: 2–4; 11–12, 2. Piet. 1: 1–11
Jumala,
me kuljemme syvälle varjoon
ja tihentyvään pimeyteen.
Auta meitä pysymään hiljaa
ja näkemään itsemme rehellisesti,
ilman puolusteluja.
Sinä tunnet heikkoutemme,
vajavaisuutemme ja pinnallisuutemme.
Olemme kuin tuhka tuulessa.
Pidä meistä kiinni, Isä.
Opeta meitä luopumaan tyhjistä sanoista
ja hylkäämään se,
mikä on vain kaunista ulkokuorta.
Auta meitä elämään valvoen
katseesi alla.
Anna anteeksi kaikki se paha,
mistä kannamme syyllisyyttä.
Vie meidät sovintoon myös itsemme
ja toistemme kanssa.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden.
Pohdittavaa:
Mistä turhasta voisin luopua?
Mistä turhasta voisin luopua?
Voisin luopua ylpeydestä, kiireestä ja stressistä. Ennen kaikkea liiasta ylpeydestä.
VastaaPoistaHaluaisin päästä paaston aikana lähemmäksi Jumalaa. Viimeiset kaksi vuotta elämästäni ovat olleet vaikeita ja olen ajautunut etäälle Jeesuksesta. Rukous kuolee huulilleni, Raamatun sanat eivät anna lohtua. Tuntuu vaikealta luottaa Jumalan rakkauteen ja huolenpitoon. Kunpa saisin palautettua uskonelämäni keskiöön uskon päämäärän. Nyt haen lohtua maanpäällisestä. Auta, Herra!
VastaaPoista